Nauru on vakava asia
Minulla on tapana saada naurukohtauksia täysin odottamatta.
Saatan kävellä keittiöön, ajatella jotain aivan tavallista –
ja yhtäkkiä nauran niin, että nojaan tiskipöytään tukea hakien.
Usein kyse ei ole edes mistään erityisestä.
Ajatus vain lähtee vähän vinoon.
Tekee pienen sivuloikan.
Ja siinä se on – nauru.
Lapsena mietin uutistenlukijoita. Katsoin heitä vakavina ruudussa ja ihmettelin vilpittömästi:
miten he pysyvät noin rauhallisina? Ajattelin aina, että minusta ei ainakaan
voisi tulla uutistenlukijaa. Olisin taatusti se, joka repeää kesken lähetyksen.
Muistan yhden hetken lapsuudesta.
Minulta piti poistaa hampaita ennen oikomishoitoa, ja pelkäsin hammaslääkäriä aivan valtavasti. Istuin siinä tuolissa sydän pamppaillen – ja keksin mielestäni loistavan selviytymiskeinon.
Aloin tarinoida.
Ihan mitä tahansa, mitä vain sattui siinä hetkessä mieleen juolahtamaan. Kerroin juttuja
kuin ne olisivat olleet maailman tärkeimpiä uutisia – sellaisia, jotka oli pakko saada ulos
juuri nyt, eikä sekuntiakaan myöhemmin.
Hammaslääkäri ja hoitaja yrittivät välillä pysäyttää minut ja pyysivät avaamaan suun. Mutta
minä vain jatkoin. Ja jatkoin.
Jossain vaiheessa huomasin, että he nauroivat vedet silmissä.
Lopulta hammaslääkäri sanoi nauraen: "Sinusta tulee isona aivan taatusti koomikko."
Huumori on minulle tapa hengittää.
Se on arjen kevennin, mutta myös side ihmisten välillä.
On jotain erityistä siinä, kun nauraa yhdessä niin, että vatsaan sattuu ja silmät täyttyvät onnen kyynelistä –
usein jollekin täysin järjettömälle jutulle, jota ei edes osaisi selittää ulkopuoliselle.
Yliväsymys muuten tekee maailmasta erityisen hauskan paikan.
Silloin nauru tulee aaltoina, eikä sille voi mitään.
Ikä on tuonut mukanaan varmuutta.
Sellaista vapautta, jossa ei enää tarkkaile itseään ulkopuolelta.
Jos naurattaa, nauran.
Täysillä.
Ja se on vapauttavaa.
Nauru tekee elämästä kevyemmän kantaa.
Se muistuttaa, ettei kaiken tarvitse olla niin hallittua ja viimeisteltyä.
Joskus riittää, että ajattelee hetken vinksin vonksin.
Ja antaa naurun tulla.
